Miksi syytetyt saavat oikeudessa piiloutua huppujen ja huivien taakse? Sehän on oikeuden halventamista, ja lisäksi meillä on naamioitumiskielto. Jos on pokkaa tehdä rikoksia, niin pitää olla pokkaa paljastaa kasvonsa. Tekijän pitää kokea häpeää ja sosiaalista paheksuntaa, hänen pitää tajuta olevansa kaikkien tarkkailtavana. Näitä kysymyksiä ja heittoja tulee aina esille kun mediajulkaqiseen kuvan jossa epäilty peittää kasvonsa. Kansan oikeustaju ja ei myöskään valtamedian ymmärrys ole sama kuin suomen laki ja tämä olisi syytä kaikkien muistaa.
Uutiskynnyksen ylittävissä oikeudenkäynneissä on muodostunut lähes tavaksi, että syytetyt peittävät kasvonsa eri tavoin kameroilta.
Syytetyt eivät kuitenkaan istu yleensä koko oikeudenkäyntiä kasvot peitettynä, vaan kyse on tyypillisesti vain lyhyestä hetkestä istunnon alussa.
Suomessa valokuvaaminen on sallittua oikeussaleissa vain oikeudenkäynnin puheenjohtajan luvalla.
Jos ja kun puheenjohtaja sallii kuvaamisen, se on tavallisesti mahdollista vain muutaman minuutin, käytännössä noin kolmen minuutin ajan ennen varsinaisen oikeuskäsittelyn aloittamista. Sen jälkeen kuvaaminen on lopetettava.
Kun kuvaajat poistuvat kuvaushetken jälkeen salista, syytetyt paljastavat useimmiten kasvonsa varsinaisen oikeudenkäynnin ajaksi.
Onko kasvojen peittäminen oikeussalissa sallittua? Asian linjaa melko yksityiskohtaisesti oikeusministeriön tuomioistuinyksikkö.
”Kyllä se periaatteessa on sallittua. Tuomioistuimen pitää kuitenkin pystyä näkemään asianomainen henkilö ja tunnistamaan hänet. Se on tärkeää, ettei siellä ole kukaan vieras ihminen.”
”Rikoksesta epäillyt peittävät kasvonsa yleensä vain silloin, kun kuvaajat ovat paikalla salissa. Se tietysti ihmetyttää yleisöä. Epäillyillä on kuitenkin siihen oikeus. Pääsääntöisesti he paljastavat kasvonsa sen jälkeen, kun kuvaajat lähtevät pois salista.
”Ideana on se, että asia tulee oikeudenkäynnissä asiallisesti käsiteltyä, eikä rikoksesta epäiltyä aleta pakottaa ulkopuolisiin paineisiin. Yleisen ajattelumallin mukaan koko tuomarikunta suhtautuu aika samalla tavalla kasvojen peittämiseen oikeudenkäynnin alkuvaiheessa. Siinä ei ole ongelmaa tuomioistuinten kannalta.”
Miksi ihmisiä ärsyttää, kun syytetyt peittävät kasvonsa?
Tämä sama keskustelu ryöpsähtää somessa aina, kun suurta huomiota herättäneestä rikoksesta epäillyn oikeudenkäynti alkaa. Kuvissa syytetyt peittävät usein kasvonsa, ja se ärsyttää ihmisiä suunnattomasti.
Monet selitykset perustuvat väärinkäsityksiin. Suomessa ei ole yleistä naamioitumiskieltoa, vaan naamioituminen on kiellettyä vain yleisötilaisuuksissa ja vain siinä tapauksessa, että naamioituneen ilmeisenä tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Oikeuden edessä ei siis KOSKAAN esiinnytä naamioituneena, vaan kasvot paljastetaan heti, kun kuvaajat ovat poistuneet.
Valtamediankin olisi syytä kertoa tästä paremmin eikä pelkästään kuitata kuvatekstissä “ syytetty peitti kasvonsa oikeuden istunnossa.”